Talvion versoissa on elämää parin silmuparin verran, paikka paikoin ei sitäkään. Kirjavalehtinen lajike on tuhoutunut kokonaan maanpinnan rajaan saakka.
Belliksistä ei ole löytynyt yhtään talvehtinutta ruusuketta, pahoin pelkään, että sama kohtalo on myös salkoruusuilla. Jouluruusut ovat käyneet lehdettömiksi ja kevätkurjenmiekkojen nuppuja ei näy.
Omituisinta on kuinka purjot kelpasivat jo ensilumilla rusakoille. Niitä on ollut hyödyntää keväisenä vihreänä eri ruokien lisänä yhdessä ruohosipulin ja ilmasipulin versojen kanssa. Ei kuitenkaan tänä vuonna. Liekö pakko tyytyä vuohenputkipestoon. Mokoma kun työntää ensilehtiään,jo ennen krookuksien kukintaa, maan pinnalle.
 |
| Nurmikolle vuosien saatossa "villiintyneitä" krookuksia |
 |
| Bulbocodium vernum, syn. Colchicum bulbocodium |
 |
| Kevätkello eli kevätlumipisara (Leucojum vernum) |
