20.5.2016

risusavotta jatkuu


Tänään vuorossa oli 'Huvituksen' paljastus. Alkujaan omena 'Huvitus' sai juurelleen alppikärhön,Clematis alpinan sillä tarkoituksella, että se ajanoloon tukahduttaisi kelvottoman omenapuun. Toisin kävi. Viime talvi viimeisteli rusakoiden katkoman köynnöksen kohtalon. Latvus kuivui ruskeaksi risukasaksi, jonka lävitse omppu sinnikkäästi työnsi kukkivia oksiaan.
Nyt kotkanpesää muistuttava risukasa on poistettu ja hieman "laihan" oloinen omenapuu on vuosien tauon jälkeen hetken vapaa ( -> alppikärhö työntää juuresta valtavaa uutta versovyyhteä)

Vastaava operaatio suoritettiin myös porttikaaren villiviinille (Parthenocissus tricuspidata) ja kelasköynnökselle (Celastrus orbiculatus).
Kaikki versot surutta poikki, hartioiden korkeudelta.
Vaikka eivät versoisi niin korkealta, niin on vanhoista versoista ainakin tukea uusille.
Ohikulkijat kyselivät onko laitettu uusi porttikaari. Olivat vähän noloina kun selvisi, että köynnökset on vain revitty sen päältä pois. 
Olikin korkea aika tehdä 15-vuotis maalaus kaarelle.
Nyt vain pitäisi saada risut haketettua, ennen sateita.
..silloin ennen
Kulunut talvi oli monella tapaa mielenkiintoinen. Vanhat kestävät perennat ja pensaat kärsivät monin paikoin pahoin. Toisaalta monet arkoina pidetyt kasvit selvisivät talvesta yllättävän hyvin.
Anemone nemorosa sp.

Keltakielokki (Uvularia grandiflora var. pallida)
Ristikki (Aubrieta)
Maakkia (Maackia amurensis)